La Diguen jälkeen siirryimme Praslinille joka on La Digueta asteen verran isompi saari (pituus 12km). Ajattelimme että täälläkin olisi voinut liikkua polkupyörillä, mutta majoittumisen yhteydessä meille sanottiin että pyöräily voi olla vaarallista, ei kannata ottaa pyöriä. Totesimme pian suosituksen asilliseksi. Autot ja bussit ajavat kapeilla teillä melkoista vauhtia, eikä monessakaan paikassa pyörän kanssa ole mahdollisuutta edes vetäytyä tien sivuun. Tie saattaa rajoittua kallioon tai jyrkkään ojaan.
Bussilla liikkuminen sujuu edullisesti, kunhan varautuu siihen että matkustamisen kanssa ei ole kiirettä. Emme löytäneet minkäänlaisia aikatauluja ja taktiikkamme oli yksinkertaisesti mennä oman aikataulumme mukaan pysäkille odottamaan bussia. Taksit pysähtelevät ahkerasti kysymään josko sujuvampi kyyti kelpaisi, ja tähänkin mahdollisuuteen tartuttiin jos olimme saaneet odottelusta tarpeeksemme. Kyydin hinnasta saa sitten tinkiä! Lähes minne tahansa saarella kyydin hinnaksi tarjotiin 300 rupiaa (n18e), mutta kyydin sai 150-200 rupialla. Bussi taas maksoi vain 5 rupiaa (30snt) ja kuskista riippuen samalla saattoi saada huvipuistokokemuksen (tai kauhukokemuksen). Muilta turisteilta kuulimme että bussit ovat välillä myös niin täynnä, että kyytiin ei enää oteta ja joutuu odottamaan seuraavaa bussia.
Praslinin saarelta meillä jäi paljon koluamatta, koska keskityimme snorklaamiseen Anse Laziolla. Yhtenä päivänä kävimme kuitenkin Vallee De Mai kansallispuistossa jossa kasvaa Seychellien oma palmulaji Coco De Mer. Palmun pähkinä kasvaa 15-30 kiloiseksi ja muistuttaa muodoltaan peppua. Palmulaji kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan Seychelleillä. Vallee De Main palmumetsä oli kuin matka kauas menneisyyteen. Odotin näkeväni dinosauruksia seuraavan mutkan takana. Metsän läpi kiertää kolme polkua joista pisin on 2km. Tämä on ehdoton kohde Praslinilla. Vastaava paikkaa ei ole kirjaimellisesti missään!
 |
| Hui! En ennen tiennyt että palmukin voi olla piikikäs! |
 |
| Vallee De Main palmumetsässä |
 |
| Tämä söpö pikkueläin (tanrekki) on kotoisin Madagaskarilta. Seychelleillä ainoat alkuperäiset nisäkkäät ovat lepakoita. Kaikki muut ovat ihmisen tuomia. |
Praslinilta otimme myös maksullisen retken. Retkiä kaupataan hiekkarannoilla ja perushinta kaikilla on 65e. Retken voi maksaa paikallisvaluutalla tai euroilla. Tinkivaraa hinnoissa saattaa olla jos retkivene on jäämässä vajaaksi, näin mekin saimme oman retkemme 50 eurolla/henki. Paikallisväestö on hyvin ystävällistä ja rentoa, mutta kaupanteossa he puhuvat paremmin kuin parhaatkin ruuneperit. Pienestä rantakojusta ostaessa mieleen tulee kaikenlaiset huijaukset, mutta saimme mitä luvattiinkin. Vene lähti Cote D'or rannalta ja vei meidät ensin Ile Curieusen saarelle jossa ihana jättikilpikonnat asuvat vapaina. Saaren läpi käveltiin omatoimisesti n puolen tunnin reitti joka vei osin magrovetyyppisen rantapuuston läpi, sekä nousi välillä hieman korkeammalle. Todella kaunis saari! Perillä saimme grillattua kalaa, kanaa ja salaattia ja ruokaa oli todellakin riittävästi ja hyvää. Barrakudaa maistoimme ensimmäistä kertaa ja se oli parasta. Ei niin kuivaa kuin muut vaaleat kalat. Barbecuen jälkeen käytiin vielä snorklaamassa. Retki kesti kaikkiaan n 5 tuntia.
 |
| veneretkellä kohti Ile Curieusea |
 |
| Jälleen ihania turtteleita! |
 |
| Ile Curieuse |
Yleisesti ottaen emme kokeneet ravintoloissa suuria makuelämyksiä. Ruokalistat ovat aika samanlaiset joka paikassa: paikallista kalaa, kanaa (jossa saattaa hyvinkin olla kaikki luut mukana vaikka onkin pieneksi pilkottua), pizzaa, pastaa, riisiä. Mausteina curry tai kookosmaito ja paikallinen tomaattinen soossi. Ravintola-annosten hinta pyörii 270-400 rupiassa. Take away -paikoista saa yksinkertaista ruokaa edullisemmin. Paikallinen olut maksaa kaupasta 25 rupiaa, ravointoloissa 45-90. (50 rupiaa = 3e)
 |
| Tyypillinen kala-annos. Tällainen ateria jää usein varsin kuivakaksi. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti